keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Pienen ihmeen syntymä: paras joululahja ikinä :)

12.12 oli laskettu aikani ja toisin kuin äitinsä poika tuntuu olevan hyvin täsmällinen tapaus. Aamulla kymmeneltä alkoivat supistukset ja soitin Leenalle etten tulekaan messariin. Sen sijaan lähdimme reippaalle metsälenkille koirien kanssa 30 cm lumihankeen. Kati ja Raisa kun olivat menossa hoitoon ja kivempi antaa ne hoitoon kunnolla lenkitettyinä. Kotona sinnittelin aina iltayhdeksään, joilloin veljeni haki Raisan Tampereelle hoitoon ja Kati heitettiin Lauralle lähes naapuriin. 

Synnytys meni paljon helpommin kuin olin ikinä kuvitellutkaan, enkä osannut edes jännittää. Tuntuu, että koirien synnytysten seuraamisesta on ollut paljon apua, kun osasi pitkälti odottaa mitä tuleman pitää. Sairaalaan ehdittiin hieman ennen kymmentä illalla ja pieni suloinen poikamme syntyi jo 23.16 ilman mitään kivunlievitystä. Pysyttelin vain itse liikkeessä ja synnytyslauloin mahdollisimman paljon supistusten aikana. Tokihan lopussa sattui, mutta kolmen vartin tuskainen kipu oli pieni hinta tästä joulukuisesta ihmeestä :) 10 pisteen poika painoi syntyessään 3512 g ja pituutta oli 51 cm. Seuraavana päivänä jouduin valittavasti kaavintaan kohtuun jääneen lisäistukan takia ja siitä päivästä tulikin aika tuskainen koettelemus.
Vastasyntynyt tuoreen isän sylissä

Isin vieressä on turvallista nukkua

Äidin rinnalla

Pieni vastasyntynyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti