Monesti ilo löytyy pienistä asioista

Torstaisin aloitan työt vasta yhdentoista aikaan ja niin saammekin viettää aamut kaikessa rauhassa. Itse kukin voi vain kuvitella, kuinka ihanaa on herätä aurinkoisen keväiseen aamuun, kun auringonsäteet siilautuvat verhojen lomitse. Ei ole kiire mihinkään, vaan ehtii juoda rauhassa teekupposen ja lukea lehden tai tarkistaa tietokoneelta sähköpostit. 

Sebastian heräili vasta kahdeksan maissa ja sängystä alkoi kuulua iloista pojan pulputusta. Hetken päästä naskali tuli makkarista sylissään pupu ja tiikeri, kävi katsomassa heitä kolmea peileistä ja tuli syliini istumaan koneen ääreen kuntelemaan "Pippiä". On ihana aloittaa aamu pienen hieman unenpöpperöisen lapsen istuessa sylissä ja laulaessa mukana "hmmm... hmm.. Pippi!". 

Pupu ja tiikeri istuivat kiltisti pöydän ääressä

Sylin täydeltä kavereita

   Aamupalapöytään siirryttäessä otettiin tietysti pupu ja tiikeri mukaan ja ne laitettiin papan tuolille istumaan vierekkäin ja aamupuuron pyörteissä keskustelimme "pupu" ja "tiikeji"-juttua ahkerasti. Sebastian innokkaasti osoitteli pehmolelujaan ja selvitti niiden nimiä. Välillä piti tarjota puuroa leikisti myös näille kavereille. Aamupalaa lopetellessa Sebastian kiipesi alas syöttötuolistaan ja kiikutti lautasensa Essille, joka makoili omalla sängyllään selittäen koko matkan, että "Essi puuloo". Aamupalasta selvittyämme tuli tietysti lelut napata syliin ja istuskelimme vielä hetken yhdessä :) 

Yhtenä aamuna jätin Sebastianin ruokapöydän ääreen syömään, kun kävin itse vessassa meikkaamassa. Havahduin siihen, että puhelin soi ja Virpi soitti. Hän kertoi juuri saaneensa puhelun "minulta", mutta kuuli vain iloista lapsen laulua. Sebastian oli napannut puhelimeni pöydältä ja soitellut Virpille lauleskellen, lähettänyt kolme tekstaria Aa:lle (jolla ei onneksi ole puhelimessani numeroa, koska akkosten ensimmäisen olisi jo tähän päivään mennessä ehtinyt saamaan kymmeniä tekstiviestejä pojalta) ja lisäksi laittanut muistutuksen soimaan kello yhdeksäksi. Näppärä poika.

Aamut olivat välillä päiväkodin alettua ihan loputonta risaamista, mutta nykyään suurimmalti osin aamuista on taas tullut mukavia. Autolle on pulkkailtu ja tarhalle on saanut toisinaan laskea pulkalla oikein alamäkeä.  

----

Tänään Sebastian ihmetteli pääsiäisnoitia ja hienosti koristeluja pajunvitsoja. Ensi vuonna saattaa päästä poika itsekin virpomaan...