Viime viikkoina pieni pojannassikka on alkanut aiempaa enemmän kommunikoida kanssamme. Käytössä ovat niin viittomat (käsi suuhun), jokeltelu, itku kuin hymyilykin. Ensimmäisiä hymyjä harjoiteltiin viisiviikkoisena ja nyt hymyily saattaa jatkua jo pidempiä aikoja ja kirkastaa koko kasvot. Lapsen hymy on kerta kaikkiaan hurmaava ja koko kasvot tuntuvat loistavan.
 |
| Tällä kertaa vino, mutta yhtä lailla iloinen hymy |
Pieni mies osaa kertoa nälästään laittamalla nyrkit suuhun, jos se viesti ei mene perille avautuu suu kohti rintoja (toimii myös Stigin sylissä) ja viimeisenä keinona, jos vanhemmat sattuvat olevan erittäin paukapäisiä tai takana ovat pitkät autossa otetut unet tms, otetaan käyttöön lohduton itku. Yleensä onneksi ruokapolitiikka toimii helpommallakin.
 |
| Tarjoilija, tilaisin tukevan maitoannoksen |
Usein Sebastian näyttää aivan pieneltä murmelilta, kun pieni otsa on somissa rypyissä.
 |
| Pikku murmeli |
Sebastian on alkanut kujeilla ja jokellella kanssamme. Viime keskiviikkona vauvamuskarissa pikkumiehemme oli hyvin kiinnostunut vieressä olevasta vauvasta. Tanssimme vauvat sylissä vauvojen kasvot vastakkain, nostimme pienet ihmiset yläilmoihin ja lopuksi naperoiden maatessa loppulaulun aikana selällään vierekkäin Sebastian makoili käsi kädessä vieressä olevan tytön kanssa ja katseli vauvelia kiinnostuneena. Äidin höyhen jäi ihan kakkoseksi...
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti