Makuelämyksiä

Mitähän se mamma laittaa suuhun?

 Sebastian on alkanut jo maistella ”ihan oikeata ruokaa”. Hieman huvittavat nuo neuvolan suositukset: ensin neuvotaan täysimettämään 6 kuukautta ja lapsen täyttäessä 4-5 kuukautta neuvotaankin antamaan jo lisäruokaa. Oikeastaan voi sanoa, että Sebastian elää rintamaidolla, mutta saa maistella jo teelusikallisen tai parin päivässä muutakin pöperöä, tosin siitäkin määrästä puolet kulkeutuu paidalle. 

erikoista....

Olen tehnyt nämä maistelut helpoimman kautta, kun lapsemme ei vielä oikeasti tarvitse lisäruokaa: hän nukkuu hyvin yönsä ja on erittäin tyytyväinen. Kun syömme keitettyä perunaa (eli hyvin usein), muussaan haarukalla Sebastianillekin perunaa ja lisään siihen äidinmaitoa, jotta siitä tulee sopivaa muusia. Jonain päivänä kun emme ole itse syöneet perunaa, olen saattanut napata banaanin itselleni ja poika on saanut palasen käteensä ja kyllä kädestäkin osa kulkeutuu suuhun. Joskus annoin kurkun keskikohtaa siipaleen imeskeltäväksi ja kyllä sekin kelpasi hetken aikaa. Neuvolasta saimme neuvoksi, että pieni mies voi syödä jo kaurapuuroakin ja niin muutamana aamuna herätessään aikaisin meidän kanssamme samaan aikaan on lapselle tarjoiltu aamupuuroamme banaanin tai vain äidinmaidon kera. Perunaa Sebastian saa lusikasta suuhun ihan itsekin.

Kyllä mä osaan itsekin

Välillä sormet voittaa

 Sebastian avaa suunsa kuin linnunpoika, syö osan, mutta välillä ilme on sellainen, ettei hän oikein tunnu tietävän onko ruoka hyvää vai ei. Kuten sanottu – ihanaa, ettei aiheesta tarvitse ottaa stressiä :) Seuraavana varmaan aletaan maistella porkkanaa ja kesällä onkin helppoa, kun marjoja ja hedelmiä saa ulkoa puskista ja puista. Hyvään aikaan siis tulee tämä syömisen harjoittelu. Uusilla perunoilla ja kasviksilla mekin eletään melkein koko kesä, saakoon siis Sebastian kanssamme samaa ruokaa ja tarkoitus on ruokailla koko perhe yhdessä jatkossakin. 

Mitenkäs päin tätä käytettiinkään?

Hienosti homma hoituu ihan itse :)