Pieni poikasemme sairastui tänä syksynä syyskuussa vesirokkoon - kuten lähes tulkoon koko tarharyhmä. Olimme aamulla viemässä poikaa päiväkotiin, kun huomasimme näppylät vasta parkkipaikalle päästyämme. Ensimmäiset päivät napero oli kovassa kuumeessa ja täynnä näppylöitä, mutta kolmannesta päivästä alkaen olo helpottui jo selvästi. Viikon kuluttua viimeisetkin vesikellukat alkoivat olla muisto vain. Onneksi arpia ei tuntuisi jääneen montaakaan. Tarhaan palatessa vastassa oli arpinaamojen pataljoona. Kaikki muutkin kaverukset paria lukuunottamatta olivat sairastuneet samanaikaisesti. Tartuntapesäke oli siis ilmeisen tehokas. Onneksi Sebastian sairasti vesirokon näin nuorena, niin se meni varsin helpolla ohi. Toivottavasti immuniteetti nyt riittää loppuelämäksi.
Tämän lisäksi muutama parin päivän flunssa on iskenyt, mutta muuten poikanen on ollut varsin terve.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti