Roppakaupalla uusia taitoja

Viimeksi kulunut kuukausi on ollut huiman nopeaa aikaa kehityksen suhteeen. Sebastian on oppinut monenlaisia taitoja. Varmasti tärkein niistä on ryömiminen. Ensin ryömittiin muutamia kymmeniä senttejä, mutta jo viikossa siirryttiin metreihin ja nyt poika ryömii jo ongelmitta ympäri taloa ja välillä peppukin alkaa nousta lattiasta siihen malliin, että konttaustakin voi jossain vaiheessa harjoitella. Sebastian on luonnollisesti kiinnostunut kaikesta, mitä kodista löytyy nyt kun pienen reviiri on laajentunut. Hauskimpia ovat tietenkin kielletyt jutut kuten pistorasiat ja koiran vesikuppi. Kuinkas muuten! Olemme siis harjoitelleet myös kieltoja, vaikka niitä saakin toistaa ahkerasti. 

Pinsettiote opittiin jo elokuussa, ja nyt hienomotoriikka toimii hienosti ja sormiruokailu sujuu ongelmitta. Myös lattailta osataan kerätä kaikki roskat ja laittaa suuhun ja ryömiä voi myös kaksi lelua kädessä ja kolmatta edelle puskien. Leluista legot mummun luona ja kotona pienet puupallot ja näppis ovat niitä suosikkeja. Sänkyyn on puolestaan hyvä nukahtaa pupu kainalossa (tai otsan päällä...). Sebastian saikin ihan oman näppiksen, un istui sylissäni kirjoittessani koneella ja kaatoi teekuppini edellisen päälle. Sen jälkeen kirjaimet eivät enää oikein pelittäneet.

Ruokailu sujuu oikein hienosti ja monenlaiset ruoat maistuvat. Kasviksista ollaan maisteltu perunaa, porkkanaa, paprikaa, tomaattia, parsakaalia, kukkakaalia, kesäkurpitsaa, purjosipulia, yksittäinen punajuuren pala, hieman bataattia jossain mukana, palsternakkaa ja kurkkua. Sekä aavistus salaattia. Herneitä on ollut jossain purkkiruoasssa.

Hedelmistä omenaa, päärynää, banaania, viinirypäleitä, vesimeloonia, ananasta, persikkaa, luumua ja aprikoosia. Marjoista vadelmaa, mustikkaa, mustaviinimarjaa, mansikkaa, lakkaa, tyrniä, karpaloa ja puolukkaa. Pastaa on saanut muutaman kerran syödä sormin ja riisikin menee.

Kaloista lohta ja seitä, melkeinn kaikenlaista lihaa ja kananmunaa on maisteltu myös. Aamuisin syödään kaurapuuroa, mutta myös vispipuuro (mannapuuro) ja neljän viljan puuro maistuvat. Kyllä Sennan riisivellikin hyvin meni alas. Hapanmaitotuotteitakin on testattu 10 kuukauden iästä asti piimän ja luonnonjogurtin maistuessa hyvältä.

Hampaita on taas puhjennut lisää ja siinä onkin sitten sanottu hyvästit yhtenäisille yöunille. Nyt suussa pilkistää jo kuusi hammasta, joita harjaillaan kerran tai kahdesti päivässä. Tissin pureskelu on onneksi lopunut ja imetys sujuu siis hyvin edelleen, vaikka painottuukin ilta- ja yöaikaa. 

Vierastamisen päälle Sebastian ei ole juuri ymmärtänyt. Poika tykkää edelleen kaikista ihmisistä, vaikka muutaman kerran se on hieman ihmetellyt uusia kasvoja. Riikka ilmeisesti muistutti niin paljon minua, että hän oli pitkästä hämmentävä pienen vauvan mielestä. Kaupassakin Sebastian saattaa alkaa hymyillä ja kujeilla ihan vieraille ihmisille saaden heidät hauskuttamaan itseään. 

Syksyllä kun meillä oli koiranpentuja, saattoi Sebastian istua pitkät ajat kanssani pentulaatikossa. Myöhemmin pentujen kasvaessa pennut saivat yksi kerrallaan touhuilla pojan kanssa lattialla ja hienosti pienet olivatkin yhdessä. Sebastian ei ollut raju ja pennutkin antoivat lapsen olla ilman, että toista tarvitsi montaakaan kertaa koittaa korvasta. Tuffsen jäi meille vielä viikoksi muiden lähdettyä ja he kinastelivat rötistä yhdessä (toinen toisessa päässä ja toinen toisessa) ja pentu väsyessään halusi pistää maata pojan kylkeen pää tämän selän päälle. Olikin harvinaisen suloinen pentulainen.

Muskarikin on taas jatkunut ja vaikka aamulla menemme sinne kesken pojan yöunien, virkistyy napero yleensä loppua kohti. Viime keskiviikkona hän meinasi käydä nappaamassa kaverin rummun ja nautti kovasti oman rummun rummuttamisesta ja marakassien helistämisestä.

Sebastianin opittua istumaan kunnolla on ollut mukava istuskella niin syöttätuolissa kuin rattaissakin, kun saa olla touhuissa ihan eri tavalla mukana. Ulkoilukin on entistä kivempaa, kun näkee kunnolla maisemia ja saa katsella luonnon ihmeitä.